Karaise suunnitelmasi tulevaisuudenkestäviksi konseptitestauksen avulla
Rautaisina pidetyt kampanjaideat tai suuremmat uudistukset eivät tunnukaan jostain selittämättömästä syystä saavan vastakaikua loppuasiakkaissa. Sisäisesti kaikki pitivät niistä, eikä kukaan kykene ymmärtämään, mikseivät tulokset vastaa odotuksia. Tässä tilanteessa – tai tosiasiassa ennen – on konseptitestauksen paikka. Happotestaamalla brändikonsepti, kampanjakonsepti tai tuotekehityksen aihio asiakkailla ennen lopullisia päätöksiä voidaan pienentää sisäistä arvuuttelua. Jännää pitää olla, mutta tässä ei ole sen paikka. Asiakkailta saadut oivallukset usein sisältävät ratkaisevia kehitysajatuksia, jotka valmistavat konseptin tositoimiin.
Konseptitestaus on markkinatutkimuksen ja tuotekehityksen prosessi, joka pyrkii arvioimaan ja testaamaan uuden idean, tuotteen tai palvelun potentiaalia ennen sen jatkokehitystä tai julkaisua. Konseptitestaus voidaan jakaa kuuteen eri vaiheeseen:
- Konseptin määrittely
- Testaussuunnitelma
- Testaus
- Tulosten tulkinta
- Jatkosuunnitelma
Yhdessä vaiheet varmistavat, että yksittäinen idea edistää sekä yrityksen että asiakkaiden tavoitteita. Näin voidaan selvittää, onko konseptilla riittävä kysyntä sekä kuinka se vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Asiakastestauksen avulla minimoidaan mutuilun ja epävarmuuden luomat riskit ja säästetään aikaa sekä resursseja ennen jatkoa. Jos jatkoa siis tulee, sillä joskus konseptitestaus saa jättämään haikeat hyvästit hyvältä tuntuneelle idealle.
Menetelmillä haluttuihin lopputuloksiin
Oikea menetelmä tai niiden yhdistelmä riippuu testattavien henkilöiden määrästä sekä itse konseptista. Joskus asiakkailta saatu palaute on suoraan tulkittavissa saadusta datasta, mutta useimmiten tulokset vaativat oivaltavaa otetta.
- Kyselytutkimus
- Haastattelut
- Prototyypit ja mock-upit
- A/B-testaus
- Kilpailija-analyysi
- Asiakasanalytiikka
- Käytettävyystestaus
- Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus
🚀 Kyselytutkimus: Kyselyt ovat yleisiä konseptitestauksessa. Ne voivat olla avoimia tai suljettuja kysymyksiä ja voidaan jakaa verkossa, sähköpostitse tai perinteisinä paperikyselyinä. Kyselyiden avulla voidaan kartoittaa kohdeyleisön mielipiteitä ja odotuksia uudesta konseptista.
🚀 Haastattelut: Yksilöhaastattelut tai ryhmäkeskustelut (focus group) voivat tarjota syvällisempää ymmärrystä asiakkaiden ajatuksista ja tunteista ja tällä tavoin tarkentaa vaikkapa ostatajapersoonia. Haastatteluilla voidaan myös selventää vastaajien vastauksia ja pyytää lisätietoa.
🚀 Prototyypit ja mock-upit: Jos kyseessä on fyysinen tuote tai palvelu, voidaan luoda prototyyppejä tai mock-up -malleja, joita voidaan näyttää asiakkaille. Tämä auttaa visualisoimaan konseptin ja keräämään palautetta sen toimivuudesta ja ulkoasusta.
🚀 A/B-testaus: Tämä digitaalisen ympäristön testausmenetelmä mahdollistaa kahden tai useamman vaihtoehdon vertailun suoraan käyttäjille. Esimerkiksi verkkosivuston eri versioita voidaan verrata tai sisältömarkkinoinnin konsepteja testata.
🚀 Kilpailija-analyysi: Usein unohdetussa menetelmässä etuna on sen saatavuus automaattisesti lähes kaikille. Konseptin kilpailijoiden tutkiminen ja vertaaminen muihin vastaaviin ratkaisuihin voi antaa tietoa siitä, miten oma konsepti eroaa tai kilpailee muiden kanssa. Kilpailija-analyysi on hyödyllinen työkalu sisällöntuotannossa sekä markkinointiviestinnän suunnittelussa.
🚀 Asiakasanalytiikka: Tässä on toinen menetelmä, joka usealla yhtiöllä on jo käytössään. Digitaalisten kanavien, kuten verkkosivustojen tai mobiilisovellusten, asiakasanalytiikkaa voidaan käyttää seuraamaan käyttäjien käyttäytymistä ja vuorovaikutusta konseptin kanssa. Tämä antaa tietoa siitä, miten käyttäjät reagoivat ja mitä he tekevät sivustolla tai sovelluksessa. Tämä puolestan auttaa rakentamaan asiakaskeskeistä, testattua digistrategiaa.
🚀 Käytettävyystestaus: Käytettävyystestaus keskittyy konseptin käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Käyttäjille annetaan tehtäviä tai skenaarioita, joiden avulla heidän vuorovaikutustaan konseptin kanssa seurataan.
🚀 Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus: Kvalitatiiviset menetelmät, kuten haastattelut ja focus group -keskustelut, tarjoavat syvällistä ymmärrystä, kun taas kvantitatiiviset menetelmät, kuten kyselytutkimukset, tarjoavat määrällistä tietoa suuremmasta otoksesta.
Konseptitestauksen hyötynä on liiketoiminnan kasvuun fokusointi
Konseptitestaus tarjoaa aikaista palautetta, mikä vähentää virheiden riskiä ja auttaa yritystä tunnistamaan ongelmat ennen varsinaista jatkoa tai pidempiaikaisia investointeja. Tämä myös pienentää riskejä paljastamalla asiakkailta saadusta datasta, jos konsepti ei ole kiinnostava tai houkutteleva asiakkaiden mielestä tai jos siihen liittyy toteutuskelpoisuuteen liittyviä, yllättäviä haasteita. Samalla se syventää asiakasymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja odotuksista, mikä auttaa yritystä tulevaisuudessa keskittymään potentiaalisimpiin ideoihin sekä kirkastamaan viestintäänsä.
Kustannustehokkuus on toinen merkittävä etu, sillä muutosten tekeminen konseptivaiheessa on huomattavasti edullisempaa kuin myöhemmissä kehitysvaiheissa. Konseptitestaus auttaa myös erottautumaan kilpailijoista ja suuntaamaan resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulta se johtaa parempaan tuotteiden, palveluiden ja markkinointiviestinnän laatuun. Tämä kaikki on keskeistä liiketoiminnan kasvulle. Joskus on siis paikoilleen pysähtyä miettimään, milloin kannattaa olla puskea eteenpäin ja vaikuttaa lyhyellä aikavälillä tehokkaalta – ja milloin katse kannattaa olla pitkän aikavälin tuloksekkuudessa. Konseptitestaus onkin tulevaisuuteen sijoittamista.
Eli…
Älä epäröi uusia ideoita – konseptitestaa ne asiakkailla. Näillä vinkeillä saat suunnitelmasi lentoon!
Kirjoittaja
Henri Mattila
Luonteeltaan utelias strategi, joka haluaa ymmärtää, miten ihmiset käsittävät ja kokevat asioita. Hoivaa uteliaisuuttaan niin töissä kuin kirjojen ja videopelien maailmoissakin.
