Miten verkkosivuilla kerätään käyttäjädataa vuonna 2025?

Google ilmoitti äskettäin, että se antaa lisää armonaikaa kolmannen osapuolen evästeille Chrome-selaimessa. Vaikka evästeistä ei luovuta vielä vuoden 2024 puolella, kannattaa silti jo pohtia, miten itse kukin niistä irtautuu.

Jos evästeiden kerääminen verkkosivujen seurantaa varten tai Googlen kaavailemat muutokset niihin eivät ole ennestään tuttuja, kannattaa tutustua ensin Unfairin aiempaan artikkeliin.

Tässä blogitekstissä emme kuitenkaan tartu vielä sen enempää Googlen Privacy Sandbox -malliin. Sen sijaan tarkastelemme, kuinka statistiikka- ja markkinointievästeitä voidaan jatkossa kerätä niin, että ne eivät päädy rapakon taakse kolmannelle osapuolelle, yhdysvaltalaisten firmojen kätösiin.

Consent Management eli suostumusten hallinta

Ennen kuin evästeitä ryhdytään keräämään, siihen täytyy valita jonkinlainen työkalu. Sillä varmistetaan, että evästeet kerätään asianmukaisesti eli GDPR-säännöksiä noudattaen. Käyttäjän pitää halutessaan saada tietää esimerkiksi, miten ja mihin hänen toimintansa tietoja sovelletaan. Verkkosivustolla toimivia, evästekyselyyn tarkoitettuja työkaluja ovat muun muassa CookieBot, Cookie Information ja OneTrust. Ne tarjoavat itsensä implementoimista verkkosivustoille useammalla eri tavalla, kuten lisäosan asentamisella sisällönhallintajärjestelmään (esim. WordPress) tai integroinnilla tag management -työkaluihin.

Evästekyselyiden sisältöjä ja ulkonäköä voi jonkun verran muokata omannäköisekseen. Kannattaa silti pitää mielessä ja varmistaa, ettei hyväksynnän pyytämisen tapa ole liian hyökkäävä eikä toisaalta liian huomaamaton. On hyvä osoittaa käyttäjälle selkeästi, että jonkinlainen hyväksyntä tai kieltäytyminen evästeiden keräämisestä vaaditaan.

Ensimmäisen osapuolen evästeet

Puhe ensimmäisen osapuolen evästeistä tarkoittaa, että käyttäjästä ja hänen toiminnastaan kerätyt tiedot säilyvät käyttäjän oman selaimen lisäksi pelkästään verkkosivuston ylläpitäjällä.

Näidenkin evästeiden keräämiseen vaaditaan käyttäjältä hyväksyntä, jos ne eivät suoranaisesti liity verkkosivuston toiminnallisuuden varmistamiseen. Näitä evästeitä on kuitenkin huomattavasti helpompi kerätä, koska internetin käyttäjät ymmärtävät koko ajan paremmin, mikä merkitys sillä on, kuka dataa kerää ja minne se päätyy. Tämä johtaa tietysti palveluntarjoajan osalta siihen positiiviseen tulokseen, että dataa palvelun käyttäjistä ja sen käytöstä saadaan runsaasti, jolloin se on luotettavaa.

Palvelinpuolen tägääminen

Erilaisten markkinointipikselien ja verkkosivuston tapahtumaseurannan pyörittämiseen käytetään useimmiten jonkinlaista tägien hallinnointityökalua. Niistä varmasti tunnetuin on Google Tag Manager. Työkalujen ongelma on kuitenkin se, että tapahtumien seuranta suoritetaan verkkosivuston koodissa, mikä kuormittaa sivun latausta. Lisäksi sivuston omistaja ei välttämättä pääse kontrolloimaan itse sitä, mitä tietoja käyttäjästä välitetään eteenpäin esimerkiksi markkinointipikselien kautta.

Näitä ongelmia voidaan taklata palvelinpuoleisella tägäämisellä (server-side tagging, SST). SST:llä markkinointi- ja muut tägit voidaaan suorittaa erillisellä palvelimella, jolloin ei kuormiteta itse verkkosivustoa. Lisäksi näin saadaan irrotettua joitain tietoja, kuten käyttäjän IP-osoite, markkinointityökaluille eteenpäin välitettävästä datasta, mikä tekee siitä huomattavasti GDPR-kuuliaisempaa sekä turvallista. Bonuksena SST lisää laadukkaan datan keräämistä, koska erilaiset ad blockerit ja vastaavat selainlisäosat eivät pysty estämään tägien toiminnallisuutta silloin, kun niitä ei suoriteta verkkosivuston koodissa.

Tämä metodi on kuitenkin useimmiten maksullinen, koska on vuokrattava palvelin, joka on erityisesti suunniteltu tägien hallinnoimiseen ja niiden suorittamiseen. Tällaisia palvelimia ja palveluja tarjoaa mm. Stape, joka antaa asiakkaan jopa itse valita, minkä maan palvelimella tägääminen tapahtuu. Näin siis voi halutessaan varmistaa, että tunnisteet käsitellään vain Euroopan sisällä (vink vink: GDPR).

Vaihtoehtoja Google Analyticsille

Vaikka käyttäjädata pyöritettäisiin erillisen palvelimen kautta ja vaikka siitä karsittaisiin joitain tietoja pois, Google Analyticsia käytettäessä osa datasta päätyy kuitenkin lopulta Yhdysvaltoihin. Tämä fakta ei kaikkia miellytä, vaan data haluttaisiin pitää Euroopan Unionin sisällä.

Google Analyticsille löytyy vaihtoehtoja, joilla datan pystyy pitämään datan Euroopan sisällä. Nostan esiin muutaman puhutuimman:

Piwik Pro on markkinointiasiantuntijoiden keskuudessa nopeasti trendaava palvelu, koska se tarjoaa yhdessä helpossa paketissa työkalut verkkosivuston analytiikkaan, evästehyväksynnän keräämiseen sekä tunnisteiden hallinnoimiseen. Ulkoasultaan käyttöliittymä muistuttaa jokseenkin vanhaa Universal Analyticsia, jota monet ovat pitäneet ylivertaisena uuteen GA4-versioon nähden.

Piwik Prosta on saatavilla ilmaisversio, joka tukee verkkosivuston datan keräämistä 500 000 tapahtumaan asti kuukausittain. Jos verkkosivustolla on paljon liikennettä, kannattaa tutustua myös maksullisiin vaihtoehtoihin.

Matomo on luultavasti heti Google Analyticsin jälkeen suosituin analytiikkatyökalu. Myös Matomosta on saatavilla ilmaisversio, mutta se täytyy asentaa itse omalle tai vuokratulle palvelimelle. Matomolta voi myös vuokrata pilvipalvelimen datan seuraamiseen, eikä sen hinta huimaa päätä ollenkaan.

Matomon käyttöliittymä on hyvin intuitiivinen ja se tarjoaa valmiiksi monta erilaista hyödyllistä näkymää datan analysoimiseen. Kun kyse on verkkokaupan ecommerce-datan keräämisestä ja analysoinnista, uskoisin Matomon olevan Google Analyticsin todellinen kilpailija. Nämä kaksi palvelua jakavat itse asiassa yhteisen historian, koska Matomo tunnettiin aiemmin nimellä Piwik, mutta osa sen kehittäjistä lähti viemään työkaluaan jokseenkin eri suuntaan, ja syntyi Piwik Pro.

Jos haluat viedä yrityksesi verkkosivuston seurannan sekä eväste- ja markkinointitunnisteiden hallinnoimisen tulevaisuuden vaatimalle tasolle, ota rohkeasti yhteyttä meihin. Kehitetään yhdessä teille parhaiten toimiva ratkaisu!