Jääkö oma erinomaisuutesi hiljaiseksi tiedoksi?
Yrityksen paras asiantuntemus ei muutu tunnettuudeksi itsestään. Unfairin toimitusjohtaja Johanna pohtii, miten epäreilu kilpailuetu kannattaa hyödyntää, ja kuka ehtii lunastaa ajatusjohtajan paikan ensin.
Kysyimme hiljan yli sadalta markkinoinnin ja liiketoiminnan päättäjältä, mikä heitä valvottaa öisin. Keskusteluista nousi kolme keskeistä markkinoinnin sudenkuoppaa. Ensimmäinen – ja yksi yleisimmistä kipukohdista – kiteytyy tunnettuuteen. Yrityksen oma erinomaisuus tuppaa jäämään hiljaiseksi tiedoksi.
Monessa yrityksessä tiedetään ja osataan paljon enemmän kuin ulospäin näkyy. Asiantuntijoilla on vuosikausien kokemus, johdolla vahva näkemys toimialan suunnasta ja yrityksellä tutkittua tietoa, asiakaskokemuksia sekä näyttöä työnsä tuloksista. Silti parasta antia ei saada jalostettua kiinnostaviksi sisällöiksi tai nostettua näkyviin oikeille ihmisille.
Huoli sanoitetaan usein näin: ”Meitä ei tunneta riittävän hyvin.”
Mutta kuka ei tunne? Mistä yrityksenne pitäisi tuntea? Ja mitä parempi tunnettuus liiketoiminnassanne muuttaisi? Nämä kysymykset on tärkeä kirkastaa, ennen kuin yrityksessä pohditaan, miten näkyvyyttä saataisiin lisää.
Enemmän näkyvyyttä vai oikeaa tunnettuutta?
Näkyvyys ja tunnettuus sekoittuvat usein. Yritys voi julkaista somessa viikoittain ja jäädä silti kohderyhmälleen etäiseksi tai yhdentekeväksi. Viestintä voi olla myös aktiivista, vaikka yrityksen oma näkökulma olisi vielä kateissa.
Harvan B2B-yrityksen tarvitsee olla kaikkien huulilla. Olennaista on saavuttaa palstatila oikeiden ihmisten keskuudessa ja sellaisesta osaamisesta, joka tukee yrityksen tavoitteita.
Finsilva ei lähtenyt tavoittelemaan koko Suomen mediaherruutta. Yhtiö halusi tulla keskeisten sidosryhmiensä silmissä tunnetuksi edelläkävijänä ja mielipidevaikuttajana kestävän metsä- ja luontopääoman hyödyntämisessä. Työn tulokset todennettiin sidosryhmätutkimuksella, joka ohjasi myös jatkotoimenpiteissä.
Ennen seuraavan sisältösuunnitelman tekoa kannattaa siis pysähtyä. Mikä on se aihe, keskustelu tai muutos, jonka yhteydessä haluamme asiakkaan ajattelevan juuri meitä?
Ajatusjohtajan paikka ei jää odottamaan
Hyvä asiantuntemus ei puhu puolestaan, vaan ihmiset puhuvat. Mutta mitä tapahtuu, jos yrityksen parhaat asiantuntijat vaikenevat ja toimialan keskustelun määrittelee joku muu?
Ajatusjohtajan paikka ei säily tyhjänä odottamassa. Sen ottaa toimija, joka osallistuu keskusteluun, sanoittaa muutosta ja auttaa yleisöään ymmärtämään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se ei välttämättä ole se, joka tietää eniten. Ratkaisevaa on se, kuka osaa kertoa viestinsä ymmärrettävästi ja merkityksellisesti.
Kaikkien toimitusjohtajien ei tarvitse ryhtyä LinkedIn-suunnannäyttäjiksi, eikä jokaisesta asiantuntijasta tarvitse rakentaa henkilöbrändiä. Jonkun on silti tuotava yrityksen ajattelu ulos organisaatiosta. Se voi tapahtua artikkelissa, puheenvuorossa, mediahaastattelussa, videolla tai keskusteluna asiakkaiden kanssa. Kanavaa tärkeämpää on, että puhujalla on oma, tunnistettava näkökulma.
Näkyvyys on vain valokeila
Vahva LinkedIn-julkaisu, tiedote tai yksittäinen kampanja voi herättää huomion. Ajatusjohtajuus ja ansaitun median näkyvyys edellyttävät kuitenkin pitkäjänteisyyttä. AI-sisältöjen sijaan tarvitaan kouriintuntuvia teemoja, oikeita ihmisiä ja aitoa läsnäoloa. Suunnitelmallisuus punnitaan silloin, kun yrityksen pitäisi puhua osaamisestaan ilman uutta tuotetta, yrityskauppaa tai muuta omaa uutista.
Pancho Villa näkyi mediassa aikaisemmin lähinnä silloin, kun paikkakunnalle avattiin uusi ravintola. Yrityksellä oli kuitenkin paljon sanottavaa myös ravintola-alan tulevaisuudesta, suomalaisten muuttuvasta ruokamausta, buffetlounaiden asemasta ja englanninkielisen palvelun lisääntymisestä.
Näistä aiheista rakennettiin selkeä mediaviestintäsuunnitelma, ja puolessa vuodessa ketjun maininnat uutismedioissa yli kaksinkertaistuivat ja potentiaalinen toimituksellinen tavoittavuus kasvoi 63 prosenttia.
Sanottavaa on jo, saadaanko se esiin?
Kuten arvata saattaa, yrityksissä arvokkain sisältö ja oman alan ajatusjohtajuuden ainekset ovat jo olemassa, mutta usein vielä hiljaisena tietona.
Hyvä uutinen on, ettei niiden näkyväksi tekeminen vaadi huutamista. Se vaatii oman näkökulman tunnistamista, rohkeutta antaa sille kasvot ja pitkäjänteisyyttä ja keinovalikoimaa toistaa sitä, jotta oikeat ihmiset alkavat yhdistää aiheen yritykseenne.
Huonompi uutinen on, ettei tämä yleensä tapahdu sivutyönä, sattumalta tai sitten, kun kalenterissa on paremmin aikaa.
Mistä teidän yrityksenne pitäisi tulla tunnetuksi? Kuka ottaa paikan, jos ette te?
Eli…
Kysyimme yli sadalta markkinoinnin ja liiketoiminnan päättäjältä, mikä heitä valvottaa öisin. Yksi yleisimmistä kipukohdista kiteytyy tunnettuuteen.
Kirjoittaja
Emmi Paajoki
Suunnitelmallinen ja sanavalmis sisältötaituri, joka pitää langat käsissä tiukassakin tilanteessa. Rohkea viestijä rakastaa ydinviestin kiteyttämistä, ja kirjoittaa sujuvasti niin suomeksi, ranskaksi kuin lontooksi.
