Sponsoroinnilla jeesiä nuorten harrastamiseen
Vuonna 2020 kokeilimme uudenlaista tapaa tehdä hyväntekeväisyyttä. Sponsorikampanjaamme tulleiden hakemusten määrä kertoo, että nuoret ovat harrastustensa kanssa hyvin eriarvoisissa tilanteissa ja avulle on tarvetta.
Unfairilla on alusta asti ollut selvää, että haluamme osallistua hyväntekeväisyyteen ja tehdä pieniä ja suuria tekoja niiden eteen, jotka apua tarvitsevat. Avun tarvitsijoita on tietysti paljon, mutta meidän sydämemme sykkii erityisesti nuorille. Nuorissa on hurjan paljon potentiaalia ja ikään sidonnaista herkkyyttä, eikä kaikilla junioreilla ole lainkaan samat lähtökohdat kasvaa aikuisiksi. Siksi olemme useana vuonna laittaneet joulukorttirahat Joulupuu-keräykseen tai Pelastakaa Lapset ry:lle, sponsoroineet tuttuja junioriurheilujoukkueita ja koronan aikana teimme lahjoituksen lapsiperheille ruokatukea tarjonneelle Pahimman Yli -kampanjalle.
Viime vuonna halusimme kokeilla jotain uutta sponsoroinnin osalta. Oli aivan selvä valinta, että tarjoamme apua liikunnan parissa: liikkuvien nuorten koulunkäynti sujuu paremmin ja he pysyvät helpommin pois pahanteosta. Tutkitusti harrastuksilla ja liikunnalla voidaan ehkäistä myös mielenterveysongelmia. Yksilön harrastamisen sponsorointi ei kuitenkaan ole ihan mutkatonta. Seuroissa on todella eri lähtökohdista olevia lapsia, joista osalla ei ole mitään hätää kalliimpienkaan harrastusmaksujen kanssa, ja osalla taas perhe joutuu jokaisen pituutta kasvetun sentin myötä tulleen varustehankinnan kohdalla pohtimaan, onko lajia mahdollista enää jatkaa. Seurat tekevät äärimmäisen hyvää työtä, mutta seuraa sponsoroidessa ei aina voi määrittää tarkemmin, mihin tai kenelle tukiraha menee.
Vinkkauskampanjan avulla tuki juuri oikeaan paikkaan
Julkaisimme joulukuussa 2019 kampanjan, jossa etsimme Unfairille sponsoroitavaa nuorta. Tässä vaiheessa meillä ei täysin ollut tiedossa, mitä odottaa kampanjan edetessä.
Kampanjan ajatus oli vastaanottaa hakemusten sijaan vinkkauksia. Miksi näin? Joissain perheissä voi olla hyvin vaikeaa myöntää, että rahat todella ovat tiukalla ja tuki voidaan nähdä omana epäonnistumisena. Ulkopuolinen voi nähdä perheen ahdingon ja haluta auttaa. Voi kuitenkin olla vaikeaa vinkata suoraan tukea tarvitsevalle itselleen, että haeppas hei teille vähän tukea, kun näyttää olevan rahasta tiukkaa. Vinkkauksista kuitenkin suurin osa oli vanhempien lähettämiä hakemuksia.
“Kuluista vastaa yksinhuoltajan roolissa äiti, jonka tulot jäävät virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Lapsi on nyt herännyt tiedostamaan oman harrastuksensa huoltajalle tuoman ahdingon, vaikka perheen arvomaailma tukee kaikinpuolin harrastusta.”
Saimme vinkkauksia lopulta yli 50. Emme todellakaan odottaneet niin suurta määrää! Vinkkauksia tuli todella laidasta laitaan. Osa ei selkeästi ollut, mitä etsimme, esimerkiksi jo täysi-ikäisiä kilpaurheilijoita huipulla, ja siksi helpompi karsia suoraan pois. Osaa hakemuksista sai punnita hyvin paljon, ja osaa lukiessa täällä pyyhittiin kyyneleitä. Yhdenkään hakemuksen karsiminen teki tiukkaa – kaikkia olisi tehnyt mieli auttaa. Tämän takia päätimmekin, että yhden sijaan autamme useampaa. Lopulta mukaan valikoitui yhdeksän ikähaarukaltaan 6–16-vuotiasta nuorta sekä kaksi joukkuetta. Näitä nuoria yhdistää perheen erilaiset rahalliset vaikeudet ja isot elämäntilanteen muutokset. Molemmat joukkueet ovat kehitysvammaisten urheilijoiden joukkueita.
“Ikävien elämän muutosten myötä on tapahtunut ylivelkaantuminen ja nyt rahat riittää vuokraan ja ruokaan. Lasten harrastukset pakko jättää tältä keväältä. Lapsia on monta. Pienimmät viihtyy vähemmällä, mutta ADHD-lapsi olisi ehdoton saada harrastusten pariin.”
Ei aivan mutkatonta sponsorointia
Alkuperäisen aikataulumme mukaan sponsoroinnit oli tarkoitus suorittaa keväällä 2020. Kuten arvata saattaa, korona vaikutti tähänkin. Jouduimme luonnollisesti keskittämään panoksemme kriisitilanteessa asiakkaisiimme ja oman henkilöstömme jaksamiseen uudessa tilanteessa. Lykkäykseen päädyttiin myös siksi, että korona stoppasi monet lajit kokonaan. Oli luontevaa siirtää sponsoroinnit syksyn harrastusmaksuihin. Missään vaiheessa ei edes keskusteltu, että olisimme koronan takia jättäneet sponsoroinnin väliin.
Byrokraattiselta puoleltaan tämä kampanja osoittautui odottamattoman kankeaksi ja hankalaksi. Verottajalla on luonnollisesti omat vaatimuksensa, joita olemme pohtineet kirjanpitäjämme ja laki-ihmisten kanssa juurta jaksain. Sähköpostirumba on ollut melkoinen. Helpoin tapa yrityksen olisi lahjoittaa suoraan seuroille tai erilaisten järjestöjen kautta, mutta silloin emme pystyisi korvamerkitsemään rahoja heille, joilla tarve on suurin.
Kun apu menee oikeaan paikkaan, sen tuntee
Vaikka kampanjan käytännön puoli on vienyt paljon työtunteja ja tuottanut harmaita hiuksia, on tämä koko setti ollut pohjimmiltaan pelkkää kultaa. Parasta tässä kampanjassa on olleet puhelut näiden junioreiden vanhempien kanssa. Epäusko, kyyneleet ja vilpittömät kiitokset. Maksamamme sponsoroinnit eivät ole tuhansia per nuori, mutta kun raha menee oikeaan paikkaan, sen tietää – ja tuntee.
“Sponsorointi tuli kyllä erityisesti koronan vuoksi töiden vähennyttyä taloudellisesti tarpeeseen, mutta oli myös lapselle henkilökohtaisesti iso asia. Hänhän on tehnyt itsekin paljon töitä mahdollistaakseen harrastuksen ja koki tämän todella isona juttuna, että joku täysin ulkopuolinen yritys on valmis auttamaan häntä yksilönä pääsemään tavoitteeseen. Muistaa varmasti pitkään!”
“Iso kiitos tuesta, joka lämmittää paljon sydäntä myös näinä haastavina aikoina. <3”
Byrokratiasta huolimatta aiomme sitkeästi jatkaa nuorten sponsorointia. Haluamme haastaa myös muita yrityksiä rinnallemme ja erityisesti keskustella seurojen kanssa mahdollisuudesta ohjata varoja näille nuorille, joiden harrastamisen mahdollisuudet ilman tukea ovat heikot.
Kiitos vielä kerran kaikille vinkkaajille ja näiden upeiden nuorten huoltajille ja vanhemmille! Liikunnan riemua!