19/9/2017

Turhautunut seminaarikävijä

Katselin hiljattain vanhoja koulutusmateriaalejani. Ensimmäinen pitämäni esiintymiskoulutus oli vuodelta 2001. Silloin aiheena oli jännittäminen. Sittemmin esiintymiskoulutuksen painopiste on siirtynyt pitchaamiseen ja yritysten myynninpresentaatioiden parantamiseen.

Turhautunut seminaarikävijä

Katselin hiljattain vanhoja koulutusmateriaalejani. Ensimmäinen pitämäni esiintymiskoulutus oli vuodelta 2001. Silloin aiheena oli jännittäminen. Sittemmin esiintymiskoulutuksen painopiste on siirtynyt pitchaamiseen ja yritysten myynninpresentaatioiden parantamiseen.

Muutama viikko sitten kävin kuitenkin seminaarissa, missä oma puheenvuoroni lipsahti puhtaasti esiintymisen puolelle. Osittain siksi, että tilanteessa oli niin paljon sellaisia elementtejä, joita halusin nostaa esiin.

Esiintyminen ei ole yhden miehen show. Sen sijaan kyse on kahdensuuntaisesta kohtaamisesta.

Yleisöllä on valtava merkitys esiintyjän energiaan. Reilu kymmenen vuotta sitten painotin esiintyjän osaamista ja työkaluja yleisönsä vangitsemiseksi. Edelleen olen sitä mieltä, että on esiintyjän vastuulla pitää yleisö hereillä. Mutta tänä päivänä esiintyjää ovat vastassa tehokkaat multitaskaajat. Istumme seminaarissa ja kuuntelemme keskittyneesti. Tosin samanaikaisesti hoidamme sujuvasti tabletin sähköpostiliikennettä sekä twiittailemme tasaisin väliajoin puheenvuorosta – pakollista selfien nappaisua unohtamatta. Multitasking jo itsessään tuottaa aivoillemme ongelmia. Stanfordin yliopiston tutkimusten mukaan multitaskatessa tuottavuutemme laskee, minkä lisäksi aivot voivat kärsivät pysyviä vaurioita. Tämä ei kuitenkaan ole se näkökulma, jonka haluan tuoda esille.

Toivoisin, että kiinnittäisimme enemmän huomiota läsnäoloon.

Puhuja lavalla, ehkä hieman huonosti rakennetun esityksensä kanssa, yrittää kuitenkin kertoa meille jotain. Ilmeisesti sisältö meitä kiinnostaa, koska olemme osallistuneet tilaisuuteen.

Puhuja näkee, kokee ja tuntee yleisönsä reaktiot.

On toki puhujia, jotka pystyvät vangitsemaan kaikki paikalla olijat, maanisinta multitaskaajaa lukuun ottamatta. Älylaiteriippuvaisille emme ehkä voi mitään.

On selvää, että passiivisen vastaanottamisen päivät ovat takanapäin. Mitäpä jos aktiivisen someilun sijaan osoittaisimme ensisijaisesti aktiivisuuttamme yleisönä? Läsnäolollamme voimme auttaa esiintyjää yltämään parempaan esitykseen. Ehkä voimme auttaa tilaisuuden järjestäjiä suunnittelemaan ohjelma niin, että turinan ohessa on riittävästi taukoja ja toimintaa. Toki twiittailu on tärkeää ja monesti järjestäjien toivomaakin. Parhaassa tapauksessa twiitit kiteyttävät meille itsellemmekin tilaisuuden parhaan annin ja rakentavat meistä fiksua kuvaa ulospäin. Mutta missä on raja ja kuinka voisimme kuitenkin tukea yleisönä niitä henkilöitä, joita on sinne eteen pyydetty? Osa omasta tahdostaan ja osa hieman pakotettuna.

E-BOOKIT

Olemme kirjoittaneet kolme e-bookia toisin tekemisestä ja liinimmästä yrittämisestä. Mukana lukuisien yrittäjien ja toisinajattelijoiden ajatuksia menestymisestä ja tarinoita siitä, mitä Lean-ajattelulla voidaan saada aikaan!

Lataa kirjat maksutta alta: