19/9/2017

Kumpiko sytyttää enemmän: strategian tekeminen vai siitä lukeminen?

Savon Sanomat julkaisi hiljan artikkelin, jossa todettiin, että vain 2 % työntekijöistä kykenee kertomaan, mitkä ovat oman yrityksen tai organisaation strategiset painopisteet. Huolestuttavammaksi tilanteen tekee se, vain 8 % keskijohdosta tuntee yrityksensä strategian ja ylimmästä johdostakin vain 13 %.

Kumpi sytyttää enemmän strategian tekeminen vai siitä lukeminen?

Räpylät pystyyn, kenen firmassa porukka pystyy luettelemaan strategian pääkohdat kuin apteekin hyllyltä? Eikö käsi noussut? No worries - et ole yksin. Savon Sanomat julkaisi hiljan artikkelin, jossa todettiin, että vain 2 % työntekijöistä kykenee kertomaan, mitkä ovat oman yrityksen tai organisaation strategiset painopisteet. Huolestuttavammaksi tilanteen tekee se, vain 8 % keskijohdosta tuntee yrityksensä strategian ja ylimmästä johdostakin vain 13 %. Ettämitähäh? 

Nostan keväisen trendikästä huopahattuani selvityksen tehneelle Kissconsultingin Maarika Maurylle. Hän osuu naulan kantaan todetessaan, että parhaissa yrityksissä on simppeleimmät, selkeät, inspiroivat, mielenkiintoiset ja asiaan osuvat strategiat. Niissä yrityksissä ihmiset myös toimivat strategian mukaan.

- Jos esimies ei tunne strategiaa, hän ei vie sitä arjessa eteenpäin. Jos työntekijät eivät tunne strategiaa riittävästi, sen edistämiseksi ei tapahdu toimenpiteitä, Maury kiteyttää tulostensa merkityksen.

Tässä valossa en voi lakata ihmettelemästä, miksi kalliita strategiapäiviä hukataan kaatamalla ylhäältä alas kilometrikaupalla kuivaa käppyrää ja powerpoint-pumaskaa, kun nopein tapa päästä sanoista tekoihin olisi osallistaa henkilöstö  vaikuttamaan ja tekemään sitä itse? Etenkin, kun heidät on jo valmiiksi roudattu paikalle.

Tekeminen suuntaa ajattelua ja toisin päin

Strategian tehtävänä on kertoa, mihin oma toiminta pitää fokusoida ja minkä asioiden pitää muuttua, jotta yritys pärjää myös tulevaisuudessa. Työyhteisölle muutos merkitsee aina astumista astumista epämukavuusalueelle. Sen todeksi tekeminen edellyttää aitoa motivaatiosta, tietoista toisin tekemistä sekä omien rajojen ja ennakkoluulojen rikkomista. Erityisen haastavaksi mindsetin muuttaminen koetaan tilanteissa, joissa omia vaikutusmahdollisuuksia ei juurikaan ole – tai niitä on enää jäljellä vain nimeksi.

Runnotko siis strategian läpi puoliväkisin vai keskitätkö energiasi vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen tukemiseen? Väitän, että ensimmäisellä taktiikalla yksikään uudistus ei kanna ensimmäistä vastoinkäymistä pidemmälle. Ilman aitoa kipinää paraskin idea jää puolitiehen.

Stop wishing - start doing

Menestys ratkaistaan siellä, missä yritys ja asiakas aidosti kohtaavat – eli kentällä. Tekeminen on mahdollista nostaa uudelle tasolle vasta, kun koko henkilöstö ymmärtää ja allekirjoittaa sen, mistä strategiassa on kyse ja mitä hyvää se synnyttää. Siksi strategisen viestin kirkastamiseen kannattaa uhrata hetki arvokasta aikaa.

Jätä siis korporaatiohumppa jukeboksille ja kokoa ihmisesi yhteen. Heittäytykää ja kyseenalaistakaa. Miksi teette juuri sitä, mitä teette? Miten ratkaisette asiakkaan ongelmat paremmin kuin kilpailijat? Minkä asioiden pitää muuttua, jotta olette askeleen lähempänä unelmaanne? Keskittykää siihen, millä on eniten arvoa asiakkaalle. Sen jälkeen sanoittakaa ja kuvittakaa se yhdessä.

Johdon tärkein tehtävä on osoittaa tekemiselle suunta, tahto ja tarkoitus. Haasta siis henkilöstösi miettimään, miten arjen työtä voisi helpottaa ja kuinka asiakkaita palvellaan paremmin. Käppyröidenkin aika tulee, kun perusasiat on kunnossa. 

E-BOOKIT

Olemme kirjoittaneet kolme e-bookia toisin tekemisestä ja liinimmästä yrittämisestä. Mukana lukuisien yrittäjien ja toisinajattelijoiden ajatuksia menestymisestä ja tarinoita siitä, mitä Lean-ajattelulla voidaan saada aikaan!

Lataa kirjat maksutta alta: